 |
| 9B-luokan kouluvaalijuliste. |
Lapsen oikeuksien päivää vietetään tänään 20.11. Tähän päivään liittyen Ylellä on ollut neljä viikkoa kestänyt oppimiskokonaisuus "Lasten tasavalta", jonka aikana lapset ja nuoret ympäri Suomen ovat päässeet tutustumaan päätöksentekoon, vaikuttamiseen ja lasten oikeuksiin.
Kalannin koulusta yhdeksäsluokkalaiset osallistuivat yhteiskuntaopin tunneilla soveltuvin osin lasten tasavallan asettamiin haasteisiin. Lokakuun lopulla oppilaat tekivät tähän liittyen tunneilla liikennemerkkejä, joiden tarkoituksena on kiinnittää huomiota ympärillä oleviin epäkohtiin.
Viime viikolla yhdeksäsluokkalaiset pääsivät ilmoittamaan oman kantansa siitä, mikä koulun oppiaineista on kaikkein tarpeellisin. Järjestimme koulussa oikeaoppiset vaalit valivirkailijoineen kaikkineen. Äänioikeuttaan näissä Lasten tasavallan vaaleissa käytti 35 yhdeksäsluokkalaista ja heidän mielestään tarpeellisimmiksi aineiksi nousivat matematiikka ja englanti, jotka molemmat saivat viisi ääntä.
 |
| Ote äänestyspöytäkirjasta. |
Kalantilaisten äänet ilmoitettiin Ylelle ja tämän viikon keskiviikkona eli 18.11. Lasten tasavallan suorassa lähetyksessä julkistettiin koko Suomen tulokset. Viisi eniten ääniä saanutta ainetta olivat: 1. Liikunta 36,03%, 2. Kässä 17,36%, 3. Kotitalous 9,09%, 4. Matikka 7,27% ja Kuvis 6,94%.
Tallenteen lasten tasavallan vaalien tuloksista voi katsoa Yle Areenasta.
Tarkempaa tietoa lasten tasavallasta löytyy Ylen sivuilta. Sosiaalisesta mediasta Lasten tasavallasta löytyy tietoa aihetunnisteella #lastentasavalta.
Kalannin koululla on oma Instagram-tili, johon päivitetään koulun kuulumisia. Ota seurantaan!
Palkintona haasteessa oli herkkuja koko luokalle. Kisan järjestäjät äänestävät voittajakuvan. Saa nähdä osuuko voitto Kalantiin!
"Hei, täällä Salme, reksi viimeistä päivää... Vai onko se niin, että kerran reksi aina reksi?!
Kauan sitten minä olin pieni tyttö, joka jostain syystä oli kovasti kiinnostunut siitä, miten ennen vanhaan elettiin. Toinen asia mikä kiinnosti oli lukeminen. Muistan, että minua ärsytti kun isä ja äiti lukivat ääneen toisilleen Maaseudun Tulevaisuutta tai Turun Sanomia ja minä en osannut lukea. Siispä päätin opetella lukemaan ja kävin treenaamassa lukemista naapurin Matin Aapisesta. 5-vuotiaana sitten sen taidon opin ja mikä maailma minulle sitten avautuikaan.
Aloitin ekaluokan Sairisten koulussa ja kuuntelin korvat pystyssä isompien historian tunteja, kun meillä pienemmillä oli kaunokirjoitusta. Kiinnostus historiaan jatkui läpi kouluvuosien ja ylioppilaskirjoitusten jälkeen pyrin Turun yliopistoon opiskelemaan yleistä historiaa, Suomen historiaa, poliittista historiaa, valtio-oppia, taloustiedettä ja kasvatustiedettä. Niinhän siinä sitten kävi, että minusta tuli historian opettaja.
Pari vuotta opettajaksi valmistumisen jälkeen kuulin, että Kalantiin, kotikuntaani, perustetaan yläaste. Se oli minulle riemu-uutinen ja hain tietysti historian opettajan paikkaa, johon minut sitten myös valittiin. Eilen oli muuten tämän yläkoulun, kirjaston ja päiväkodin käyttöönotosta tasan 32 vuotta. Tuona vihkiäispäivänä, lokakuun 29. päivä 1988, oli reippaasti pakkasta ja valtavasti lunta, kun kuntalaiset saivat tutustua uusiin rakennuksiin.
Opettamisesta olen aina tykännyt ja olen yrittänyt saada luokassa aikaan sellaisen rennon mukavan ilmapiirin, jossa jokainen voisi rauhassa keskittyä oppimiseen.
Omasta mielestäni vahvuuteni on aina ollut hyvät muistiinpanot. Lähes joka tunnilla on piirretty ja kirjoitettu vihkomuistiinpanot. Usein olen innostunut asiasta vähän liikaakin ja oppilaat ovat huikanneet, että odota vähän, ei niin kovaa vauhtia.
Sama asia, muistiinpanot, ovat ehkä olleet myös helmasyntini. Välillä on kuulunut valitusta, että ei taas kirjoiteta vihkoon. Kunnes joku on sanonut, että kirjoitetaan vaan, siitä oppii parhaiten. Näin ei ehkä ole kaikkien kohdalla, mutta monen ihmisen kohdalla asia on kyllä näin.
Luin juuri tiedeuutisen, jossa sanottiin, että käsin kirjoittamalla oppii paremmin kuin koneella kirjoittamalla. Siispä kannustan teitä kaikkia kirjoittamaan käsin asioita muistiin, piirtämään kaavioita koeasioista, tekemään aikasuoria ja käsitekarttoja.
Samalla keskityt opettelemaasi asiaan ja voit vaikka leikkiä ottavasi valokuvan aivoihisi. Usko pois, muistat itse kirjoittamasi tekstin tai käsitekartan kokeessa melkein kuin sinulla olisi nuo muistiinpanot oikeasti edessäsi.
Tee siis hyvät muistiinpanot. Kirjoita siististi niin, että itse ja kuka tahansa saa selvää niistä. Käsiala paranee, keskittyminen paranee ja oppiminen paranee. Paras tietokone ovat ihmisen aivot, treenaa niitä. Hyvät apuvälineet ovat näinä tietotekniikan kultaisina aikoina: ruutuvihko, lyijykynä ja pyyhekumi.
Kiitos näistä yhteisistä vuosista. Tsemppiä kaikille Hymyillään ja moikataan, kun tavataan."
Rehtori Salme Tuokilan aamunavaus hänen viimeisenä työpäivänään Kalannin koulussa 30.10.2020.
 |
| Yhden parin mustikkaretken mustikkasaldo. |
 |
| Kuvassa on oppilaan ottama kuva mikroskoopilla tutkittavasta jäkälästä. Kuva: Ennimaria Kangasniemi, 8C |
 |
| Kuvassa on oppilaan ottama kuva kynsisammaleen lehdestä, jota tutkittiin mikroskoopilla. Kuva: Ennimaria Kangasaniemi, 8C |
Viikon kestävä syysloma antaa niin oppilaille, opettajille kuin kotiväelle paljon aikaa rentoutumiseen, voimien keräämiseen sekä itselle mielekkäiden asioiden tekemiseen. Syksyn alussa koulumme seiskaluokkalaiset tutustuivat lyhyesti Mieli ry:n Mielenterveyden käteen.
Löytyikö listasta jotain, mitä voisit itse kokeilla tai tehdä toisin? Keksitkö lisää ideoita, joilla voit tukea omaa, perheenjäsentesti tai kavereidesi hyvinvointia?
Näitä asioita kannattaa pohtia säännöllisesti, muutenkin kuin loma-aikoina. Miten Mielenterveyden kädessä olevat arjen rutiinit sujuvuat koulun, harrastusten ja töiden täyteisessä arjessa? Mitä paremmin ne sujuvat, sitä paremmin jaksat käydä koulua, oppia, viettää aikaa kavereiden kanssa, sekä kohdata pettymyksiä, ärsyttäviä asioita ja haasteita.
Iloista syyslomaa ja energistä loppusyksyä!
- Koulupsykologi Anna
Kalannin Pallo -65 rakensi kesän aikana upean 18-väyläisen frisbeegolfradan Kalannin yläkoulun ympäristöön. Rataa saavat käyttää kaikki ilmaiseksi. Radan rakentaminen ja ylläpito tehdään talkootyönä. Yhteistyökumppanit ovat olleet mukana kustannusten kattamisessa ja näin eri yritykset ovat saaneet omat nimikkoväylänsä Kalannin frisbeegolfradalle.
Frisbeegolf on leppoisa laji, jota voi pelata niin yksin,
parin kuin pienen porukankin kanssa. Frisbeegolfin tavoitteena on päästä radan
alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Pienimmän tuloksen saanut pelaaja
voittaa. Jokainen rata aloitetaan tiiltä eli vihreältä alustalta. Tiin vieressä
on aina karttakuva, josta selviää etäisyys korille ja korin paikka. Kalannin
frisbeegolfradalla on myös kyltit osoittamassa tietä seuraavalle radalle.
Olemme yläkoululaisten kanssa tutustuneet frisbeegolfiin
liikuntatunneilla. Frisbeegolf on mukavaa yhdessä tekemistä ja rauhallista
liikuntaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan frisbeegolfia. Kalannissa on
valtavan hyvät puitteet!
Koulu alkaa, tömistä
Koulu alkaa, huuda HEI!
Olen ekaluokalla!
Nyt ollaan ehditty käymään koulua jo monen monta viikkoa ja tuntuu, että moni ekaluokkalainen on venähtänyt jo ainakin metrin. Kaikenlaisia uusia ja ihmeellisiä kouluasioita tulee kuitenki vielä vastaan ja niitä yhdessä tutkaillaan.
Maija kirjoitti edellisessä blogitekstissä terveisiä yläkoulun pienryhmästä ja tässä tekstissä kuulette alakoulun pienryhmän juttuja.
Luokkani sijaitsee alakoulun huipulla, tämän ylemmäs ei meidän koulussamme pääse. Osa oppilaista onkin nimennyt luokan huippuluokaksi. Tänne huippuluokkaan kiipeää tänä vuonna ykkös- ja kakkosluokkalaisia oppilaita opiskelemaan pääasiassa matematiikan ja äidinkielen asioita. Osalla tunneista on myös ohjaaja apuna ja tukena.
Ekaluokkalaisten kanssa ollaan ehditty tutustua jo neljään kirjaimeen, tutuiksi ovat tulleet A, I, N ja O. Matematiikassa ollaan laskettu yhteen ja vähennetty, ja numeroitakin on opittu jo ainakin viisi.
Hauskaa syksyn jatkoa kaikille! 💜
Kalannin yläkoulussa on tänä syksynä aloittanut uusi pienryhmä. Ryhmää opettaa erityisluokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja on käytettävissä useimmiten.
Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa oppilaat opiskelevat henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Pääsääntöisesti opiskellaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti, mutta yksittäisissä aineissa osalla oppilaista on yksilölliset tavoitteet.
Oppilaiden tuen tarpeet voivat olla oppimisvaikeuksista tai esimerkiksi neuropsykiatrisista oireista johtuvia. Pienessä ryhmässä opiskelu auttaa oppilaita keskittymään paremmin ja toisaalta opettajalla on enemmän aikaa auttaa oppilaita etenemään tehtävissään. Pienryhmässä myös tuen tarpeiden muutokset tulevat nopeammin esille.
Erilaiset konkreettiset havainnollistus- ja apuvälineet ovat tarvittaessa käytössä.
Olemme syksyn aikana taiteilleet Lukukirjan tietotekstin innoittamana majavat. Opimme, että majava syö puuta ja että sen pesään pääsee kahdesta ovesta. Vaaran uhatessa majava läiskäyttää litteän häntänsä veteen pelotellakseen uhkaajan pois.
Kakkosluokkalaiset pääsivät nauttimaan tiistaina metsäretkestä mahtavan kesäisessä kelissä. Tavoitteenamme oli tutustua ympän tunneilla opiskeltaviin aiheisiin eli metsän marjoihin ja sieniin. Ennen metsään menoa sovimme, mitä marjoja jokainen yrittää etsiä ja mitä saa tai ei saa maistaa.
Marjojen etsiminen ja maistelu oli mukavaa seikkailua. Oppilaiden innokas joukko kirmasikin heti luvan saatuaan pururadalle ja metsikköön riemusta kiljuen! Mustikka ja puolukka olivat kaikille tuttuja jo ennestään. Myös variksenmarjaa ja juolukkaa löytyi maastosta mukavasti. Näiden maku olikin monelle vieraampi, mutta useimmat maistoivat rohkeasti. Luokassa kertasimme käytännössä opittuja juttuja vielä kirjan kuvien ja luonto-oppaiden avulla. Esimerkiksi kielon ja oravanmarjan myrkyllisyys kiinnosti oppilaita kovasti.
Oppilaiden mielipiteet retkestä olivat iloisen vaihtelevia. Osa oli innoissaan juurikin niistä marjoista ja niiden syömisestä sekä sienien bongailusta. Kiva juttu oli se, että sai vapaasti mennä metsässä, vähän kauempana opea. Osan mielestä paras juttu oli majan tai ansojen rakentaminen metsään. Eväiden syöminen puolestaan sai myös vahvaa kannatusta parhaana osana retkeä.
Kaikkien mielikuvitus laukkasi metsässä hurjaa vauhtia ja leikkejä olisi voinut jatkaa vaikka kuinka kauan. Majan rakentaminen pääsi vasta alkuun, kun jo piti lähteä takaisin koululle. Seuraavaa retkeä varten pitää kyllä varata parin tunnin sijasta koko päivä!
Kuvat ja teksti: Minna Ala-Uotila, 2A:n ope
Näinhän se on mennyt vuosia, ehkä vuosikymmeniäkin, että parisen viikkoa koulunkäyntiä ja ensimmäinen nuhakausi alkaa. Iso oppilasmassa lyöttäytyy saman katon alle kesän jälkeen. Koulussa ilmastointi pauhaa, jotta lapset ja nuoret pysyisivät luokkahuoneissa virkeinä. Aamut ovat jo kylmiä, päivät lämpimiä ja illat viileitä. Ei oikein tiedetä, miten olisi hyvä pukeutua. Tänä syksynä kaikki on vain hieman erilaista. Syynä kaikkien huulilla pyörivä sana ja koko maailmassa leviävä virus, korona.
Kalannin koulussa ensimmäinen nuhakausi näkyy jo. Oppilaita on kotona erilaisten nuhaoireiden takia. Opettajia on poissa joko oman tai heidän lastensa terveyden takia. Monet pähkäilevät milloin pitää itse jäädä tai ilmoittaa, että lapsi jää kotiin.
Helpotusta pähkäilyyn voi löytää täältä
tai rimpautat kouluterveydenhoitajallemme Susan Aitamurto p. 040 358 6872.
Oppilaan arki koulussa
Koulussamme on erilaisia järjestelyjä, jotka näkyvät oppilaiden päivässä monin eri tavoin. Välituntialueita on jaettu luokka-asteittain, tai oikeastaan alakoululaisille jopa luokittain. Ymmärrän, että tämä on joidenkin oppilaiden mielestä tylsää, kun kavereita on muilta vuosiluokilta ja heidän kanssaan viettää aikaa vapaa-ajalla. Me opettajat olemme tässä asiassa inhottavia niuhoja, sillä meitä velvoitetaan toimimaan tällä tavoin ylemmältä taholta.
Käsiä pestään välitunneilta tullessa, ruokailuun mennessä ja vähän vielä silloin sun tällöin extranakin. Tämä on alkanut sujua hienosti, etenkin oman luokkani osalta. He tietävät ja pesevät kätensä hyvin. Ehditään tunneilla opiskelemaankin.
Käsidesiä käytetään liikuntatunneilla, jotta voidaan käyttää erilaisia välineitä ja tieto- ja viestintävälineet oppilaat putsaavat aina ennen käyttöä. Yläkoululaiset putsaavat pulpettinsa tuntien alussa. Lisänä on monia muitakin juttuja, mutta tässä pähkinänkuoressa näkyvimmät.
Pitää kyllä todeta, että seuratessani Kalannin yläkoulun oppilaita, yleisesti järjestelyt menevät suhteellisen kivuttomasti. Ainahan löytyy parannettavia asioita.
Ymmärrys
Ei ole helppoa. Ei siellä kotona huoltajilla, ei oppilailla, ei koulun henkilökunnalla. Joku pelkää, joku on jo aivan täynnä "korona-hössötystä" ja joku ottaa rauhallisesti. Ymmärretään toisiamme. Samassa veneessä olemme. Ja tästä selviämme. Pyritään kukin tahoillamme luomaan niin tavallista arkea kuin se on mahdollista.
Hyvää ja tervettä lukuvuotta kaikille koulumme oppilaille ja henkilökunnalle!
Paljon jaksamista ja voimia koulumme oppilaiden kotiväeille ja heidän turvaverkostoille!
Syysterveisin,
5B:n luokanopettaja, Jaana Aaltonen
