Frisbeegolfia Kalannissa

Kalannin Pallo -65 rakensi kesän aikana upean 18-väyläisen frisbeegolfradan Kalannin yläkoulun ympäristöön. Rataa saavat käyttää kaikki ilmaiseksi. Radan rakentaminen ja ylläpito tehdään talkootyönä. Yhteistyökumppanit ovat olleet mukana kustannusten kattamisessa ja näin eri yritykset ovat saaneet omat nimikkoväylänsä Kalannin frisbeegolfradalle.

Frisbeegolf on leppoisa laji, jota voi pelata niin yksin, parin kuin pienen porukankin kanssa. Frisbeegolfin tavoitteena on päästä radan alusta loppuun mahdollisimman vähin heitoin. Pienimmän tuloksen saanut pelaaja voittaa. Jokainen rata aloitetaan tiiltä eli vihreältä alustalta. Tiin vieressä on aina karttakuva, josta selviää etäisyys korille ja korin paikka. Kalannin frisbeegolfradalla on myös kyltit osoittamassa tietä seuraavalle radalle.

Olemme yläkoululaisten kanssa tutustuneet frisbeegolfiin liikuntatunneilla. Frisbeegolf on mukavaa yhdessä tekemistä ja rauhallista liikuntaa. Suosittelen kaikkia kokeilemaan frisbeegolfia. Kalannissa on valtavan hyvät puitteet!  

Koulu alkaa, taputa...

Koulu alkaa, tömistä

Koulu alkaa, huuda HEI!

Olen ekaluokalla!

Nyt ollaan ehditty käymään koulua jo monen monta viikkoa ja tuntuu, että moni ekaluokkalainen on venähtänyt jo ainakin metrin. Kaikenlaisia uusia ja ihmeellisiä kouluasioita tulee kuitenki vielä vastaan ja niitä yhdessä tutkaillaan. 

Maija kirjoitti edellisessä blogitekstissä terveisiä yläkoulun pienryhmästä ja tässä tekstissä kuulette alakoulun pienryhmän juttuja.

Luokkani sijaitsee alakoulun huipulla, tämän ylemmäs ei meidän koulussamme pääse. Osa oppilaista onkin nimennyt luokan huippuluokaksi. Tänne huippuluokkaan kiipeää tänä vuonna ykkös- ja kakkosluokkalaisia oppilaita opiskelemaan pääasiassa matematiikan ja äidinkielen asioita. Osalla tunneista on myös ohjaaja apuna ja tukena.

Ekaluokkalaisten kanssa ollaan ehditty tutustua jo neljään kirjaimeen, tutuiksi ovat tulleet A, I, N ja O. Matematiikassa ollaan laskettu yhteen ja vähennetty, ja numeroitakin on opittu jo ainakin viisi. 

Kakkosluokkalaisten kanssa ollaan tehty paljon hauskoja virkkeen rikastamisharjoituksia ja äng-äännettäkin on ihmetelty. Matematiikassa on ihanat ja inhottavat kertotaulut työn alla.

Hauskaa syksyn jatkoa kaikille! 💜

 

Pienryhmästä yksilöllistä tukea oppimiseen

Kalannin yläkoulussa on tänä syksynä aloittanut uusi pienryhmä. Ryhmää opettaa erityisluokanopettaja ja koulunkäynninohjaaja on käytettävissä useimmiten. 

Luokkamuotoisessa erityisopetuksessa oppilaat opiskelevat henkilökohtaisen oppimissuunnitelman mukaisesti. Pääsääntöisesti opiskellaan yleisopetuksen tavoitteiden mukaisesti, mutta yksittäisissä aineissa osalla oppilaista on yksilölliset tavoitteet.

                                                    

                                                      Kuparisulfaattikiteitä kemian tunnilta.

Oppilaiden tuen tarpeet voivat olla oppimisvaikeuksista tai esimerkiksi neuropsykiatrisista oireista johtuvia. Pienessä ryhmässä opiskelu auttaa oppilaita keskittymään paremmin ja toisaalta opettajalla on enemmän aikaa auttaa oppilaita etenemään tehtävissään. Pienryhmässä myös tuen tarpeiden muutokset tulevat nopeammin esille.

Päiväjärjestys on näkyvillä ja auttaa hahmottamaan päivän kulkua.

Läksytaulu auttaa läksyjen merkitsemisessä ja muistamisessa. Läksyjen merkitsemisessä autetaan ja yritetään yhdessä miettiä ratkaisuja mahdollisiin läksyvaikeuksiin.

    

Erilaiset konkreettiset havainnollistus- ja apuvälineet ovat tarvittaessa käytössä.

2B:n taidetta

Olemme syksyn aikana taiteilleet Lukukirjan tietotekstin innoittamana majavat. Opimme, että majava syö puuta ja että sen pesään pääsee kahdesta ovesta. Vaaran uhatessa majava läiskäyttää litteän häntänsä veteen pelotellakseen uhkaajan pois.

Auringonkukkia

Kakkosluokkalaisten metsäretki

 

Kakkosluokkalaiset pääsivät nauttimaan tiistaina metsäretkestä mahtavan kesäisessä kelissä. Tavoitteenamme oli tutustua ympän tunneilla opiskeltaviin aiheisiin eli metsän marjoihin ja sieniin. Ennen metsään menoa sovimme, mitä marjoja jokainen yrittää etsiä ja mitä saa tai ei saa maistaa.

 

Marjojen etsiminen ja maistelu oli mukavaa seikkailua. Oppilaiden innokas joukko kirmasikin heti luvan saatuaan pururadalle ja metsikköön riemusta kiljuen! Mustikka ja puolukka olivat kaikille tuttuja jo ennestään. Myös variksenmarjaa ja juolukkaa löytyi maastosta mukavasti. Näiden maku olikin monelle vieraampi, mutta useimmat maistoivat rohkeasti. Luokassa kertasimme käytännössä opittuja juttuja vielä kirjan kuvien ja luonto-oppaiden avulla. Esimerkiksi kielon ja oravanmarjan myrkyllisyys kiinnosti oppilaita kovasti.

 

Oppilaiden mielipiteet retkestä olivat iloisen vaihtelevia. Osa oli innoissaan juurikin niistä marjoista ja niiden syömisestä sekä sienien bongailusta. Kiva juttu oli se, että sai vapaasti mennä metsässä, vähän kauempana opea. Osan mielestä paras juttu oli majan tai ansojen rakentaminen metsään. Eväiden syöminen puolestaan sai myös vahvaa kannatusta parhaana osana retkeä. 

Kaikkien mielikuvitus laukkasi metsässä hurjaa vauhtia ja leikkejä olisi voinut jatkaa vaikka kuinka kauan. Majan rakentaminen pääsi vasta alkuun, kun jo piti lähteä takaisin koululle. Seuraavaa retkeä varten pitää kyllä varata parin tunnin sijasta koko päivä!

Kuvat ja teksti: Minna Ala-Uotila, 2A:n ope